Cleveronin uusi AR-työkalu auttaa asentamaan robotteja kaikkialle maailmaan

COVID-19 teki mahdottomaksi matkustamisen laitteidemme asennusta varten, eivätkä kumppanimme voineet myöskään tulla Viljandiin koulutukseen. Maailma oli lukossa. Ratkaisuna panostimme kaikkemme luodaksemme AR-asennustyökalun, joka yhdistää interaktiivisesti todellisen koneen, tekniset asiakirjat ja animoidut ohjeet.  

Teknologiajohtaja Ott Pabut puhui työkalusta Viron tärkeimmän teknologiauutisportaalin Geenius.ee:n Henrik Rooneman kanssa. Alkuperäinen artikkeli (viron kielellä) löytyy täältä .

Koronavirus työnsi Cleveronia nopeasti kohti lisättyä todellisuutta

Kun koronavirus teki kansainvälisestä matkailusta mahdotonta, Cleveron kohtasi valtavan ongelman: heidän teknikkonsa eivät voineet matkustaa asentamaan pakettirobotteja; heidän kumppaninsa eivät voineet tulla Viroon koulutukseen. Ratkaisu tuli lisätyn todellisuuden eli AR:n muodossa. Ensimmäiset robotit on jo asennettu työkalun avulla.

”Normaalisti valmistamme robotit, jonka jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: Asennamme ne joko itse tai jälleenmyyjämme huolehtii siitä”, kertoi Cleveronin teknologiajohtaja Ott Pabut DigiPRO:lle. ”Kun koronasotku alkoi, jakeluverkostollamme ei ollut tarvittavaa asiantuntemusta.”

Cleveronille tämä tarkoitti sitä, että vaikka kukoistava sähköinen kaupankäynti herätti paljon kiinnostusta paketti- ja päivittäistavararobotteihin ja Cleveron oli kiinnostunut myös myynnistä, kauppoja ei kuitenkaan aina tehty, koska Cleveronin teknikot eivät voineet matkustaa Virosta. Tarvittavan asiantuntemuksen ja todistusten hankkimiseksi kaikkien Cleveronin jakelijoiden oli ensin osallistuttava viikon mittaisiin koulutuksiin Viljandissa.  

”Asennus on melko monimutkaista, ja asennuksen laatu vaikuttaa merkittävästi tuotteen käyttöikään ja huoltoväliin”, Pabut selitti. Siksi on olennaista, että jakelijan teknikot ovat asianmukaisesti koulutettuja.

Kuinka muuttaa fyysinen virtuaaliseksi?

Keväällä, kun virus levisi, päivittäistavararobotti oli edelleen uusi tuote salkussa. Suurin ongelma oli se, että jakelijoiden kouluttamiseen ei ollut tarpeeksi aikaa. Säännölliset kokoukset oli helppo siirtää virtuaalisiin ympäristöihin, ja monet virolaiset yritykset tekivät juuri niin. Cleveronin oli kuitenkin löydettävä tapa tehdä fyysisistä asennuksista virtuaalisia.

Ratkaisu oli AR ja sen takana oleva yritys, Scope AR. Koska kaikki Cleveronin tuotteet on luotu 3D-muodossa, ne voivat ottaa omat 3D-tilansa, lisätä animaatiota tai yksinkertaisesti sanottuna tekstiä ja nuolia siinä järjestyksessä, jossa ruuvit on kiinnitettävä tai sivupaneeli asennettava, ja siirtää kaiken tämän lisättyyn todellisuuteen.  

Nykypäivänä, kun Cleveronin robotti saavuttaa määränpäänsä toisessa maassa ja teknikot asettavat yksikön paikalleen, he asentavat ensin AR-ohjelmaa varten tarvittavat merkinnät todellisen sijainnin ympärille. Sitten he ottavat iPadin tai laittavat päähänsä Microsoft HoloLens AR -lasit, ja Scope AR -ohjelmisto näyttää todellisenkokoisen virtuaalisen Cleveron-laitteen todellisessa paikassa.  

”Sitä on vaikea kuvailla, se täytyy todella nähdä itse”, sanoi Pabut. ”Ohjelmisto näyttää kuvan 1:1-kokoisena varsinaisen koneen kanssa. Sitten teknikko valitsee ensimmäisen asennusvaiheen, kuten sivupaneelin. Ensiksi näet animaation siitä, miten asennuksen pitäisi mennä. Sitten voit ottaa paneelin ja laittaa sen oikeaan paikkaan. Kirjallista tai suullista lisäohjetta ei tarvita.”

Tämän ratkaisun avulla voit asentaa monimutkaisen robotin, vaikka et olisi nähnyt sitä koskaan aikaisemmin. Cleveron testasi äskettäin AR-ratkaisua tiimissä, jolla ei ollut teknistä taustaa, selvittääkseen, pystyisivätkö he suorittamaan asennuksen ilman tavanomaista, laajaa koulutusta. Tiimi onnistui.

Clevoronin kouluttaja valvoo varmuuden vuoksi koko prosessia videopuhelun kautta. Hänen tehtävänään on tukea asennusta, ja teknikot voivat kääntyä hänen puoleensa neuvoja varten.

Pabut nimitti toisen positiivisen ominaisuuden, joka AR:lla on – se estää terminologista sekaannusta. Asennukset ovat yleensä englanniksi, mutta Cleveronin tai jakelijan teknikot eivät puhu sitä äidinkielenään. Tämä tarkoittaa sitä, että Cleveronin tiimin käyttämät termit eivät välttämättä ole ymmärrettäviä jakelijan ryhmälle.

”Esimerkiksi voit sanoa ‘ota tämä kiinnityspultti’, mutta puhut henkilön kanssa, joka ei tiedä, mitä termi tarkoittaa”, Pabut selitti. ”Nyt voimme varmistaa, että kumppanit tekevät vaiheet oikeassa järjestyksessä yksi kerrallaan, ja terminologia- ja kielikysymykset ratkaistaan melkein välittömästi.”

Kaksi päivää sekaannusta

Cleveronilla oli ensimmäinen AR-asennus keskellä kesää Dubaissa. Yksi Cleveronin teknikoista lensi asennukseen varmistukseksi, mutta todellisuudessa asennus tehtiin AR:n avulla. Pabut puhui myös tilanteesta Yhdysvalloissa, jossa yhdellä robotista oli tekninen ongelma, mutta Cleveronin teknikot eivät onnistuneet selittämään kumppanille, kuinka korjata se kuvien ja tekstin avulla. ”Siksi käytimme AR:ää ja ongelma ratkaistiin tunnissa. Meillä oli kuitenkin melkoinen sotku pari päivää ennen sitä”, Pabut sanoi.

Ensimmäisen AR-asennuksen ilman paikan päällä olevaa Cleveronin teknikkoa pitäisi tapahtua syys- tai lokakuussa Uudessa-Seelannissa tai Australiassa. Tähän mennessä kokemus on ollut niin hyvä, että yhtiö aikoo jatkaa. Pabutin mukaan puolet kaikista asennuksista voitaisiin tehdä AR:n avulla.

Et todellakaan tarvitse HoloLensia

Lisätyn todellisuuden tekniikka on vielä alkuvaiheessa, ja esimerkiksi HoloLens on melko kallis. Cleveronin kokemus osoittaa, että asennukseen liittyy yleensä useita ihmisiä, joten projektipäällikkö voi ottaa iPadin, kävellä koneen ympäri ja opastaa kaikkia. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa iPad jalustalle, ja tarkistaa siitä, mitä on tehtävä seuraavaksi.

HoloLensin etu on, että henkilöllä on kuva koko ajan edessään ja kädet ovat vapaat. Pabut pitää tätä etuna enemmän koneen huollossa, koska on järkevämpää lähettää yksi teknikko paikalle koko tiimin sijasta.  

AR:n käytössä on kaksi pääkustannusta: ohjelmistolisenssi ja ohjeiden lisääminen jo olemassa oleviin 3D-piirustuksiin. Yksinkertaisempien kaappien ohjeet voidaan tehdä kuukaudessa, ja työkalun luominen monimutkaisemmille päivittäistavararoboteille voi kestää kaksi tai kolme kuukautta. Pabut sanoo, että tämä tosiaan vie kauan, mutta positiivisena puolena on, että kun materiaali on valmis ja kun koneen rakenteessa muuttuu jotain, muutosten toteutus on nopeaa ja edullista.

”Heti kun huomasimme terveyskriisin laajuuden ja matkustuskiellot, päätimme tehdä tämän investoinnin. Toistaiseksi ei ole ollut syytä katua sitä”, Pabut sanoi.